perjantai 19. heinäkuuta 2013

Kaupungin keskellä keidas

 
Aivan Helsingin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsee Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, joka on puutarhan ystäville ja muillekin vierailemisen arvoinen paikka. Jos haluat nauttia vihreydestä ja puutarhan kukoistuksesta sekä rauhasta keskellä kaupunkia, tämä on se paikka!

 
Jo pelkät kasvihuoneet ovat henkeäsalpaavan kauniita...


 
 
Piknik-viltin saa levittää nurmelle, jos varoo istutuksia ja muistaa kerätä roskansa tarkoin. Meillä oli pieni leiri omenapuiden vilpoisassa varjossa hellepäivänä. Puutarha on mitä ihanin paikka piknikille.
 
 
Ihanaa kukintaa lempivärissä:



 
Jälleen jäi kasvitieteellisen sisätilat kiertämättä: lasten kanssa matkustaessa on vain heittäydyttävä leppoisaan kiirettömään tahtiin sen kustannuksella, että jotain jää näkemättä ja kokematta. Ystävien kanssa pihalla vietetty piknik vei voiton. Onneksi näihin paikkoihin on mahdollista vielä palata.


 
Yritän jatkossa vesileimata kuvani (mikä on vielä opettelussa). Yritän myös opetella kuvakollaasien tekemistä...





torstai 18. heinäkuuta 2013

Linnoituksen saaristoluontoa

 
En aluksi ajatellut, että tämä paikka olisi varsinainen puutarhamatkailukohde, mutta sitten löysin Suomelinnan Puutarhaliiton puutarhamatkakohde-listauksesta, ja päätin tehdä siitä oman postauksen. Suomenlinna on UNESCO:n maailmaperintökohde. Elämyksellinen kohde alkaen lauttamatkasta aina Kustaanmiekan paljaille rantakallioille saakka. Kallioilla auringon paahteessa ja tuulen tuiverruksessa seisoessa, aavan valossa välkehtivän meren levitessä äärettömyyksiin, tavoittaa jotain samaa kuin Tunturi-Lapin avaruudessa. Ja lyhyen lauttamatkan päässä tiheään asutusta pääkaupunkiseudusta.



 
Luin puutarhaliiton sivuilta, että Suomenlinnan luonto on sekoitus saaristoluontoa ja vuosisatojen saatossa istutettua linnoituksen kasvistoa. Siellä kasvaa monia itäisiä tulokaskasveja, jotka ovat peräisin venäläisen varuskunnan ajoilta. Suomenlinnan kasvillisuus onkin poikkeuksellisen monimuotoinen ja rikas. Vanhoista rakennuksista liuennut kalkki on tehnyt kallioisesta maaperästä hedelmällisen. Maisemassa on sekä ihmisen rakentamia että luonnon muovaamia viheralueita. Minä ihastuin niittyihin...

 
Olen tänä kesänä häikäistynyt kotimaisten kesäniittyjen absoluuttisesta kauneudesta! Erityisesti ilta-auringon kultaamat niityt tuntuvat hehkuvan ja säkenöivän utuista valoa! Taianomaista! Kameran kuvakortille on tallentunut tänä kesänä niitty jos toinenkin.


 
Puutarhaintoiluni ei kallistu pelkästään ihmiskäden luomien ihanuuksien puoleen; vaikutun myös luonnon villeistä yhdistelmistä, rajattomista projekteista, sattumanvaraisista kokonaisuuksista. Oikeastaan järjestys on se, että puutarhaintoiluni on luontokaipuun jatkumoa, mahdollisuus kokea luontoyhteyttä omalla kaupunkilaispihalla.



 

torstai 11. heinäkuuta 2013

Omenapuiden alla pieni paratiisi


Sain tilaisuuden vierailla kaukana asuvan ystäväni Pietaryrtin puutarhassa. Hänellä puolisoineen on upea lähes sata vuotta vanha hirsitalo maaseudulla Etelä-Suomessa. Taloa ympäröi iso puutarha ja kasvimaa, jotka ovat vuosien saatossa päässeet elämään omaa elämäänsä. Villiintyen, rönsyillen. Piha on sanalla sanoen huikea, siinä on potentiaalia todellisen unelmapuutarhan luomiseen -aikaa vain tarvitaan. Aikaa, kärsivällisyytttä ja puutarhasaksia, ehkä sahaakin. Ja lapiota tietysti.

 
Kurkistus omenapuiden katveesta talolle, jonka edessä näkyvä valtava pyöreä perennameri kukkii vasta loppukesästä: siinä on mm. liljoja.

Vanhan pihan tunnelma on vailla vertaa. Puut ja pensaat ovat täysimittaisia, muodostaen suojaa katseilta ja tuulelta. Orapihlajapensasaita rajaa pihaa yhdeltä sivulta, talo yhdeltä; vaahtera, omenapuut ja marjapensaat yhdeltä, ja vanha makasiinirakennus yhdeltä. Näiden rajojen sisällä vanhojen uljaiden omenapuiden lehvästöt muodostavat auringonvaloa siivilöivän katon, jonka alla on täydellinen paikka riippumatolle, lyhdyille -ja kunnon puutarhajuhlille.


 

 
Ikikuusi seisoo pihan perällä muodostaen oksiensa alle suojaisan pesän. Ystäväni aikoo raivata alimpia oksia hieman, jotta lapset pääsevät leikkimään suuren kuusen oksien alle. Toisen kuusen kainalossa pilkistelee punamultainen viehättävä sauna, joka on jo kokenut pientä muodonmuutosta ystäväni taitavissa käsissä -toki tarkoin alkuperäistä säilyttäen. Saunan ikkunan alla kiipeilee ruusupensas, Palavarakkaus hehkuu vieressä tulipunaisena.



Puna-, musta-, ja valkoherukkapensaat rönsyilevät valtoimenaan, karviaispensaiden ohella. Kasvimaan hyvä muheva multa odottaa puutarhurin lapiota. Ehkäpä jonakin päivänä vanhan kauppiastalon alkuperäisasussa hyvin säilynyt puoti avaa taas ovensa asiakkaille. Oman maan antimista saisi herkullista lähiruokaa tarjolle.




Perennoita kasvaa siellä täällä valtoimenaan: pioneja, liljoja, lupiineja, Palavaarakkautta, erilaisia kauniita minulle vielä tuntemattomia perennoja. Puutarha on kuin pieni paratiisi: lajeja löytyy aina vain lisää. On kuin astuisi ajassa taaksepäin. Vanha talo ja puutarha kuiskailevat salaisuuksiaan. Historian havinan tuntee. Sitä tavoittaa viehätyksen, jota tällainen vanha ja kerroksellinen miljöö tarjoilee.

 



Pihassa on jo kaikki: kaivataan vain harvennusta, siistimistä, järjestelyä.
Satuimme paikalle juuri kun alkukesän kukkaloisto oli sammunut ja loppukesän loistoa vielä odotellaan. Keväisin tämä piha täyttyy narssisseista ja scilloista.
 
Jotta ystävieni kodin olemus ja henki avautuisi enemmän, sain luvan jakaa muutaman interiöörikuvan puutarhakuvien lisäksi. Värien runsautta ei kodistakaan tule puuttumaan. Luonto elää sisälläkin! Sali on saanut vaikutteensa syksyn väripaletista, makuuhuone on talvi. Tuskin maltan odottaa, että näen eteisen kevään ja maalaiskeittiön kesän!



 
Ajattelin aloittaa uskaliaasti tällä kirjoituksella blogikirjoitus-sarjan Vierailulla puutarhassa, mikä tarkoittaa yksityisiä puutarhoja. Toivottavasti vierailukohteita löytyy...


tiistai 9. heinäkuuta 2013

Puutarhabloggaajien tapaaminen Oulujoen taimistolla 19.7.

Tervetuloa Puutarhabloggaajien tapaamiseen

19.7.2013 klo 12 alkaen!

Paikka: Oulujoen Taimisto (Rova, 27km Oulusta)

Osoite: Taimikuja 10, 91510 Rova 

Puh: 08 533 3799 (jos et löydä heti perille)

Ohjelma: Tapaaminen kahvittelun ja teen merkeissä (nyyttäri-periaatteella, voit tuoda halutessasi kylmää juotavaa, keksejä tms.). Kiertelyä ruusutarhassa.
Opastettu kierros ja esittely, sään ja tilanteen mukaan, alkaen noin klo 12.30 tai klo 13. 

Taimi-ostoksista -10%.
 
 

Talvipuutarhan ylellistä kukkaloistoa

 
Olin viime viikon Helsingissä kesälomareissulla, ja nyt seuraakin pari puutarhamatkailuvinkkiä. Tässä ensimmäinen: Helsingin Talvipuutarha Töölönlahden pohjoispuolella (Hammarskjöldintie 1B). Talvipuutarha avattiin yleisölle 1983.

 
Tulimme paikalle sen verran myöhään, että puutarhan sisätilat olivat jo suljettu. Pihalla onneksi riitti katseltavaa -ja kuvattavaa. Tällaisessa puutarhassa käyskentely aiheutti allekirjoittaneelle sydämentykytyksiä ja täydellistä uppoutumista onnellisine huokailuineen.

 

 

 

 

 
Alla näkymä puutarhan korkeimmalta tasanteelta Töölönlahdelle. Ruusuistutukset ympäröivät nurmikenttää.

 
Seuraavassa taas on lempikohtani puutarhasta; tällaisen perennapenkin haluaisin omalle pihalleni:

 
Ei mikään mahdottomuus...



 
Perennoja:



 
Ja kivikkokasveja:

 
Jokainen yksityiskohta paikallaan, säntillistä kauneutta.

 

 

 

 
Valo oli oikein otollinen kuvaamista ajatellen. Puutarhan runsas kauneus pääsi oikeuksiinsa ja täyteen mittaan aurinkoisen illan kierroksellamme.

 

 
Ja loppuun vielä Talvipuutarhan ruusuja:

 
Rosa "Karen Blixen"

 
Rosa "Bremen Stadtmusikanten"

 
Rosa "Bella Rosa"

 
Rosa "Gold Marie"

 
Rosa "Pussta"

 
Rosa "Queen of Heart"
 
Tässäpä puutarhamatkakohde, jota voin suositella. Helsingin talvipuutarhassa voisin viettää vaikka kokonaisen päivän kirjaa lueskellen ja taianomaisesta tunnelmasta ja näköalasta nauttien. Haaveissa olisi nähdä Talvipuutarha, samoin kuin Helsingin muita upeita puutarhakohteita eri vuodenaikoina. Millainen olisi talvipuutarha syksyn tullen?