sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Annalan huvilan mailla

 
Kesällä kävimme Annalan huvilalla, Villa Annebergissä, joka sijaitsee Helsingissä Arabianrannassa. Yllättävä näky kerrostalojen keskellä tämä. Huvila on kauppaneuvos Gustaf Otto Waseniuksen rakennuttama vuonna 1826 ja nimetty Waseniuksen ensimmäisen vaimon Anna Charlottan ja korkean sijaintinsa mukaan. Puutarha, maisemapuisto ja alueella oleva orangeria kunnostettiin v. 1999-2001. Kaunis historiaa huokuva vierailukohde...

 
Huvilan vieressä on Waseniuksen perustama tammivaltainen maisemapuisto. Upeita vanhoja jalopuita.
 
 

 

 
Päärakennuksessa on ollut Mannerheimin lastensuojeluliiton äiti- ja lapsikoti karjalaisille siirtolaisille vuosina 1940-42. Sittemmin rakennuksessa on ollut asuntoja.
Talon edessä on 1800-luvun tyylinen symmetrinen muotopuutarha. Aika upea, eikö?



Annalan kartanon vieressä on koriste- ja hyötykasvien viljelypastoja, joita ylläpitää Hyötykasviyhdistys. Hyötykasviyhdistys järjestää alueella puutarhateemailtoja ja opastettuja puutarhakierroksia. Meidän vierailullamme paikka oli hyvin hiljainen, ainoastaan yksi kukko tepasteli syreenipensaan alla ja muutama palstaviljelijä oli askareissaan.
 

 
Pelargonioita...

 
Alueella on myös Waseniuksen perustama luonnonkivestä tehty orangeria, josta harmillisesti ei ole yhtään kuvaa. Orangeria on rakennettu oletettavasti v. 1844 jolloin se on vanhimpia suomalaisia orangerioita. Luin että siellä kasvatettiin appelsiini-, sitrus-, pomeranssi-, viinirypäle- ja muita hedelmäpuita, persialaisia meloneja, turkkilaisia papuja, lääkeyrttejä, värjäyspuita ja kaktuksia.

 
Tässä lapset lammella etsimässä iilimatoja. Waseniuksella oli yksinoikeus kasvattaa iilimatoja Uudellamaalla vuodesta 1838. Alkuperäiset kolme lampea on täytetty, ja niiden kohdalle tehty painanne kuvaamaan niiden sijaintia. En tosin ole varma, onko tämä lammikko juuri se...
 
Tietoa Villa Annalasta löysin mm.:
 

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Rijksmuseumin puistossa

 
Amsterdamissa Rijksmuseumin vieressä on pieni ja huoliteltu puisto, jossa vietimme hetkisen museokierroksen jälkeen. Kaunista!


 
Hiekkapolkuja ja leikattua pensasaitaa.
 
 
Näyttää värimintulta tuo jossa pyöreähkö kukinto. Mitähän tuo kapeakukintoinen on? Muistuttaa virginiantädykettä.



 
Kävimme myös Vondelparkissa, joka oli hauska paikka, mutta ei varsinaisesti mikään elämys. Mielessä oli myös De Hortus Botanicus Amsterdam, yksi maailman vanhimmista kasvitieteellisistä puutarhoista, jonne emme kuitenkaan ehtineet yhden viikonlopun puitteissa.
 
Edit: kuvien laadulle tapahtuu jotain kun olen ladannut ne bloggeriin. Ne muuttuvat epätarkoiksi. Mistähän kiikastaa?

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Amsterdamin ruukkupuutarhat

Kesäkuun alkupuolella vietin mukavan viikonlopun Amsterdamissa, ja yllätyin iloisesti upeista ruukkupuutarhoista, joita tuntui olevan joka kulmalla. Ovien pielissä, portailla, talojen seinustoilla, laivojen katoilla...
Kävin Amsterdamissa pari vuotta sitten talvella, jolloin kaupunki oli sumuun verhoutuneena salaperäinen ja melankolisen kaunis.
Kesällä auringonpaisteessa kaupunki oli ihan toisenlainen: rento ja energinen. Kukkiva kaiken lisäksi. Ihastuin! Tässä kuvasatoa...
 
 
Erityisen tästä kaupunkilomasta teki se, että ensimmäistä kertaa saatoimme katsoa paikkoja pyöräillen, mikä Amsterdamissa on luontevin ja helpoin tapa liikkua.

 
Laivojen katoilla näki mitä ihmeellisempiä istutusratkaisuja. Yhden laivan koko katto oli päällystetty mullalla, jossa kasvoi jotain...ruukkuja oli usein riveittäin, myös yksi iso kylpyamme täynnä istutuksia tuli bongattua. Siis laivan katolla!

 
Ruukkupuutarhat ovien pielissä olivat usein tämänkaltaisia rykelmiä. Alla oleva kuva on vino, mutta tulkoon julkaistuksi, sopii hyvin Amsterdam-fiilikseen.

 
 
Esteettistä nautintoa riitti näitä kuvaillessa. Ensimmäinen kävely kaupungissa linssin läpi maisemia katsellen. Haltioiduin täysin...



 
Betonijutut olivat mieleeni:




 
 
Jospa palaan Amsterdamiin vielä, jonakin keväänä. Haaveissa olisi vierailla Keukenhofissa sipulikukkien kevätloistoa ihailemassa.
 
Blogissa ollut hiljaiseloa. Omalla pihalla tapahtunut varsin vähän. Aika ei tahdo riittää puutarhan laittamiseen, saati blogin päivittämiseen. Talvi teki tuhojaan meidän pihalla: nurmikko kuoli ilmeisesti jääpoltteeseen, hapenpuutteeseen, samoin osa pioneista. Loput upeimmista pioneistani kärsivät muuten. Jopa monta vuotta sitten istutettu erittäin kestävä Peräpohjola-koristeomenapuu vaurioitui pahasti...olen ollut harmissani ja hieman lannistunut. Jotain olen kuitenkin pihalla tehnyt, siitä ehkä jatkossa lisää.
 
 

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Green love

 
Keväisen luonnon haaleat värit ovat nekin kaunista katseltavaa, mutta sisällä vihertää jo valtoimenaan. Ruokakauppojen valikoimat ovat niin hyvät, että ruokaostoksilta lähtee mukaan viherkasvi jos toinenkin aika usein. Pääsiäistä ennen tarjolla oli kärsimyskukka, passiflora incarnata.
 
 
Kärsimyskukka on köynnöskasvi, joka on alun perin kotoisin Yhdysvalloista. Kärsimyskukkien sukuun kuuluu useita satoja lajeja. Kukka viihtyy auringonvalossa tai puolivarjoisassa paikassa. Kesällä kasvi viihtyy verannalla tai tuulelta suojatulla terassilla. Kukkaa kastellaan runsaasti keväästä syksyyn, kuivuminen kasvukaudella voi johtaa nuppujen ja lehtien varisemiseen. Lannoitetta annetaan säännöllisesti kerran viikossa kasvukaudella (tiedot substral.fi).
 
 
Kaksi nuppua puhkesi aika pian kukkimaan. Erikoinen, eksoottinen kukinto. Kukka on saanut nimensä siitä, että kukkien sanotaan symboloivan Jeesuksen orjantappurakruunua.

 
Tässä sutipuu, pachira aquatica, helppohoitoinen ja kivannäköinen viherkasvi. Oivallinen allekirjoittaneen kaltaiselle hajamieliselle kukkienhoitajalle. Kastellaan kerralla reippaasti ja annetaan kuivahtaa ennen seuraavaa kastelua. Viihtyy auringossa tai puoliauringossa.

 
Sitten kultapalmu, Chrysalidocarpus lutescens, jonka pitäisi puhdistaa ja raikastaa huoneilmaa. Tarvitsee valoa ja runsasta kastelua kasvukaudella. Palmuista olen nyt innostunut, ja haluaisin myös Kentiapalmun.
 
 
Tässä ficus ginseng, joka ilmeisesti on jonkinlainen bonsai-puu? Kaunis, ja alkoi pudottaa lehtiä heti alkuun. Siirsin valoisampaan paikkaan. Internet-lähteiden mukaan vaatii valoa ja kastelua kaksi kertaa viikossa (n.½dl vettä/kerta). Lisäksi luin, että jokainen uusi viides tai kuudes lehti pitäisi leikata pois, jotta puu säilyttäisi ginsengin kauneuden ja symmetrian. Hmm. Mitenhän tuo ohje pitäisi tulkita? Bonsaihin voisi perehtyä hieman tarkemmin...
 
Loppuun muutama muisto pääsiäisestä...



 
Pian voisi suunnata orvokki-ostoksille!





sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Valo on taas luonamme...

 
 
Sitä vaan ihmettelee, mistä tämä kaikki valo on taas tullut ja miten sitä riittää! Kuin olisi pimentävä peitto vedetty yltä. Sitä ihan herää ja elpyy jostakin talvihorroksesta. Tervetuloa kevät! Paras aika vuodesta taas käsillä ja kaikki ihana edessä. Pian tosin joutuu virittelemään niitä pimentäviä peittoja ikkunoihin, jos nukkua aikoo.
 
Nämä kuvat ovat aikaisemmilta vuosilta. Pihalla ruukuissa on vielä haalistunutta kanervaa, pian sesonki vaihtuu meidänkin terassilla.
 


 
Ongelmana tahtoo olla se, että ruukut unohtuvat yöksi ulos. Yksi unohdus, menetetyt narsissit. Jäljellä on vain kohmeinen laonnut kasa. Liian monta kertaa olen tässä onnistunut.


 
Viherrys ja valo tekevät hyvää, hoitavat mieltä, energisoivat. Ihmeellinen vaikutus. Talven jälkeen mielen valtaa helpotus, selviytymisen tunne. Taas on helpompi osuus vuodesta edessä. Pihahaaveet saavat siivet alle.

 
 
 Alla krookukset ja perunanarsissit iltapäivän valossa.



 
Tänä keväänä viherryksen kaipuu on johtanut viherkasvien haalimiseen, varmaan jo liiallisuuksiin asti. Haaveissa on Klaus Aallon suunnittelema tyylikäs ruukkuporras (Kekkilä). Ympärivuotista iloa sain myös kuvittaja Jonna Franssonin kasviaiheisista julisteista.



maanantai 27. tammikuuta 2014

Puutarhahaaste

 
 
Viimeinkin aika vastata Karolinalta aikoja sitten saamaani puutarhahaasteeseen, kiitos Karolina, ja tässäpä vastauksia sitten.
 
1. Anna meille viisi kauneinta kuvaa puutarhastasi. Ne voivat olla joko lempikasveista tai koko puutarhasta. Keväästä, kesästä, syksystä tai talvesta.
Mieluisia kuvia on paljon, ja suurin osa niistä on lähikuvia. Isoja ja hienoja kokonaisuuksia pihallani ei (vielä!) ole. Kaikki viritelmät ovat niin kesken ja vaiheessa. Siispä nautin yksityiskohdista. Valitsin tähän aiemmin julkaisemattomia kuvia.
 
Kevätaurinko lämmittää talon seinustaa ja penkillä viihtyvät narsissit (siihen saakka, että unohdan nostaa ne yöksi sisälle ja aamulla ovat laonneet kohmeiseksi kasaksi).
 
Kevättä terassilla. Oman pieni lasikatettu terassimme, kesäinen päivällispaikkamme.

Purppuraomenapuun mykistävä kukinta toissavuonna.

Orvokit

Tulppaani Queen of Night

2. Kasvatatko kauneutta vai hyötyä?
Kauneutta ennen kaikkea! Siksi haluan pihalle näyttävästi kukkivia lajeja. Hyötypuutarhailu odottaa vielä innostumista...
 
3. Mistä löydät inspiraatiota puutarhaasi?
Omista mielikuvistani, puutarhavierailuilta, internetistä (google, blogit, pinterest, puutarhasuunnittelijoiden kotisivut), puutarhakirjoista, puutarhalehdistä.
 
4. Paras puutarhakirjasi?
Piet Oudolf & Noel Kingsbury: Planting, A New Perspective.  Aivan upeita kuvia, tietokirjamainen.
 
5. Jos olisit kasvi, mikä olisit?
Varmaan haluaisin olla juuri tuollainen runsaasti kerrottu pinkki pioni kuten lempikukkani Sarah Bernhardt :)
 
6. Oletko harrastelija vai ammattilainen -Mistä olet hakenut puutarhaoppisi?
Harrastelija. Olen käynyt lyhyen pihasuunnittelukurssin. Puutarhaoppia olen löytänyt googlen avulla ja kysymällä Karolinalta :)
 
7. Mikä on paras puutarhavinkkisi? 
Vinkkien suhteen olen enemmän vastaanottajapuolella. No, suosittelen valikoimaan pihalle helppoja lajeja, jotta kaikki ei tuhoudu jos laiskuus  tai ajanpuute pihanhoidossa iskee päälle.
 
8. Millainen on unelmapuutarhasi?
Piet Oudolf-tyylinen runsas, toimiva yhdistelmä värejä ja struktuureja, joka toimii kaikkina vuodenaikoina.
 
9. Kuulutko puutarhayhdistykseen?
En, mutta pitäisi ilmoittautua. Toisaalta yhteisöllisyyttä tärkeämpää minulle puutarhaharrastuksessa on sen tarjoama hiljaisuus ja oma rauha.
 
10. Millainen on sinun puutarhafilosofiasi? Mitä puutarhan hoito sinulle merkitsee?
Tärkeintä on nauttia puutarhan kauneudesta ja siellä puuhastelusta. Stressiä siihen ei kuulu lainkaan. Puutarhaharrastus on minulle luontoyhteyttä ja leikkiä.
 
11. Mikä puutarha (jossa olet vieraillut) on jäänyt mieleesi?
Helsingin talvipuutarha on tähän mennessä upein näkemäni puutarha.
 
Tässäpä haaste vapaasti poimittavaksi!