maanantai 7. heinäkuuta 2014

Amsterdamin ruukkupuutarhat

Kesäkuun alkupuolella vietin mukavan viikonlopun Amsterdamissa, ja yllätyin iloisesti upeista ruukkupuutarhoista, joita tuntui olevan joka kulmalla. Ovien pielissä, portailla, talojen seinustoilla, laivojen katoilla...
Kävin Amsterdamissa pari vuotta sitten talvella, jolloin kaupunki oli sumuun verhoutuneena salaperäinen ja melankolisen kaunis.
Kesällä auringonpaisteessa kaupunki oli ihan toisenlainen: rento ja energinen. Kukkiva kaiken lisäksi. Ihastuin! Tässä kuvasatoa...
 
 
Erityisen tästä kaupunkilomasta teki se, että ensimmäistä kertaa saatoimme katsoa paikkoja pyöräillen, mikä Amsterdamissa on luontevin ja helpoin tapa liikkua.

 
Laivojen katoilla näki mitä ihmeellisempiä istutusratkaisuja. Yhden laivan koko katto oli päällystetty mullalla, jossa kasvoi jotain...ruukkuja oli usein riveittäin, myös yksi iso kylpyamme täynnä istutuksia tuli bongattua. Siis laivan katolla!

 
Ruukkupuutarhat ovien pielissä olivat usein tämänkaltaisia rykelmiä. Alla oleva kuva on vino, mutta tulkoon julkaistuksi, sopii hyvin Amsterdam-fiilikseen.

 
 
Esteettistä nautintoa riitti näitä kuvaillessa. Ensimmäinen kävely kaupungissa linssin läpi maisemia katsellen. Haltioiduin täysin...



 
Betonijutut olivat mieleeni:




 
 
Jospa palaan Amsterdamiin vielä, jonakin keväänä. Haaveissa olisi vierailla Keukenhofissa sipulikukkien kevätloistoa ihailemassa.
 
Blogissa ollut hiljaiseloa. Omalla pihalla tapahtunut varsin vähän. Aika ei tahdo riittää puutarhan laittamiseen, saati blogin päivittämiseen. Talvi teki tuhojaan meidän pihalla: nurmikko kuoli ilmeisesti jääpoltteeseen, hapenpuutteeseen, samoin osa pioneista. Loput upeimmista pioneistani kärsivät muuten. Jopa monta vuotta sitten istutettu erittäin kestävä Peräpohjola-koristeomenapuu vaurioitui pahasti...olen ollut harmissani ja hieman lannistunut. Jotain olen kuitenkin pihalla tehnyt, siitä ehkä jatkossa lisää.
 
 

8 kommenttia:

  1. Upeita kuvia!!;
    Siellä siis perennat kasvaa ruukuissa... Varmaan talvehtiikin? Nuo laivan katot ovat varmasti olleet mielenkiintoisia =)
    Jokainen vuosi puutarhassa on erilainen, niinkuin ihmisenkin elämässä... Luonnosta voi jotain oppia. Ehkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talojen mahdollisille sisäpihoille en voinut nähdä, mutta vaikutelmaksi tuli, että ahdas Amsterdam on nimenomaan ruukkupuutarhojen kaupunki. Kapeiden talojen edustat, portaikot olivat täynnä ruukkuistutuksia. Muistelen että talvella ruukkuja ei ollut paljoakaan, en tiedä missä talvehtivat.
      Luonnonvoimille ei tosiaan voi mitään. A tuolla pihalla parhaillaan muokkailee pihaa, nurmikko näyttää perunamaalta :(

      Poista
  2. Ihana aamukahvihetki ihanien kuviesi kanssa! Kiitos niistä!
    Uuden kasvu on aina ällistyttävää, väriloisto voimauttavaa, Kävin Kopparnäsissä viikonloppuna, merenrantakallioiden tuntumassa kukki paaaljon erilaisia luonnonkukkia. En kuvannut, nautin vain.
    Innostusta edelleen sinulle puutarhaharrastukseesi/elämääsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sanna. Minulla Amsterdamissa alku oli yhtä ihastusta ja kuvien räpsimistä. Kun siirryttiin fillaroimaan, kuvaaminen jäi vähemmälle. Tärkeä on myös nauttia näkymistä! Luonnonkukat ja varsinkin luonnon niityt ovat syvästi mieleeni myöskin.

      Poista
  3. :) Saa aivan hymyilemään tuo ruukkupuutarha laivan katolla, sympaattinen! Ikääntynyt betoni on kaunista ja varsinkin nuon vanhat terrakottaruukut, tuollaisia rykelmiä pitäisi joskus itsellekin laittaa portaille. Harmillista, että upeille pioneillesi kävi noin, toivottavasti ne vielä sieltä voimaantuvat uuteen kasvuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Sympaattinen kuvaa hyvin laivaa ja Amsterdamin maisemia muutenkin. Ilmeisesti osa laivoista on asuntolaivoja, ja ruukkuistutuksia oli laivoissa paljon. Ihan muoviämpäreissä ja laatikoissakin. Yllättävää, tehokasta tilankäyttöä ja estetiikkaa ennen kaikkea! Harmillista tosiaan, mutta olen yrittänyt ajatella, että kannattaa kiinnittää huomio positiivisiin asioihin, siihen mikä onnistuu ja on kaunista ja hyväksyä takaiskut elämään kuuluvina.

      Poista